Kuukauden esine: Keisarillinen piano vuodelta 1885
03.06.2026
Sibelius-museon soitinkokoelmasta pystypianojen joukosta löytyy yksi poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti koristeltu soitin, jonka ulkomuotoa voisi luonnehtia jopa isänmaalliseksi: soittimen etupaneelissa komeilee Suomen leijona. Mistä on kyse?
Vuonna 1885 keisari Aleksanteri III teki pitkän vierailun Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan. Keisarin kohteina olivat muun muassa Lappeenranta, Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto (eli Helsingin yliopisto) ja Uudenmaan kasarmi. Tätä vierailua varten keisarillinen senaatti tilasi suomalaisen pianonvalmistaja Johan Erik Engströmin tehtaalta pianon, joka sijoitettiin silloiseen keisarilliseen palatsiin – nykyiseen presidentinlinnaan – Helsingissä. Soittimen koristeaiheet suunnitteli arkkitehti Sebastian Gripenberg, ja ne toteutettiin N. Bomanin höyrypuusepäntehtaalla Turussa. Hyvällä ja kauniilla soittimella haluttiin ilahduttaa musiikista nauttivaa keisariparia mutta kuitenkin ehkä erityisesti keisarinna Maria Fjodorovnaa, joka Suomessa yleisemmin tunnetaan prinsessa Dagmarina.
Keisarillisen pianon puuosat on valmistettu vaahterasta ja koivusta, ja sen koskettimet on päällystetty norsunluulla. Oktaaveja pianossa on 7 ¼. Soittimen kehys on valurautaa, ja sen kielet ovat ristissä. Tuon ajan pianoille viimeksi mainitut olivat uusia ominaisuuksia, jotka pianonvalmistaja Engström otti Suomessa ensimmäisenä käyttöön. Engströmin valintaa keisarillisen pianon valmistajaksi varmasti edesauttoivat hänen onnistumisiin johtanut uudistusmielensä, hyvä maineensa sekä se, että hän oli miltei samanlaisella soittimella voittanut ensimmäisen palkinnon Helsingissä järjestetyssä yleisessä näyttelyssä vuonna 1876. Tiettävästi Engström osallistui henkilökohtaisesti keisarillisen soittimen valmistukseen.
Keisarillisesta palatsista piano muutti Kotkaan, Langinkosken keisarilliseen kalastusmajaan, jossa keisaripari usein kesäisin oleskeli. Kenties pianon katsottiin estetiikaltaan sopivan sinne erityisen hyvin: olihan pianon ulkokuoren suunnitellut Sebastian Gripenberg yksi kalastusmajan pääarkkitehdeista. Pianon tarkasta siirtymävuodesta ei ole tietoa. Jossain vaiheessa piano kuitenkin siirrettiin Langinkoskelta takaisin palatsiin kenties kalastusmajan vaihtelevan lämpötilan ja ilmankosteuden vuoksi – soittimet kuitenkin voivat parhaiten tasaisissa olosuhteissa.
Keisarillinen palatsi muuttui aikanaan presidentinlinnaksi, ja sieltä Suomen valtioneuvosto myi pianon vuonna 1957 J.E. Engströmin pojalle, Robert Viktor Engströmille, joka sijoitti soittimen kotiinsa. Häneltä piano tuli testamenttilahjoituksena Sibelius-museolle vuonna 1975.
Kuukauden esine -postaussarjassa Sibelius-museon kokoelmahenkilökunta esittelee valikoituja objekteja museon kokoelmista. Vuonna 2026 postaukset julkaistaan joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona.